Pratyahara - Aistit ja jooga

Turun Kupittaanpuistossa, Suvanto Joogan puistojoogassa on ollut kuluvan kesän teemana "Aistit". Kuuden Aistin Puistojoogassa on tehty harjoituksia, joiden kautta on tultu tietoisiksi eri aisteistamme. Ne ovat niin erottamaton osa meidän normaalia arkipäiväistä toimintaamme, että emme kiinnitä niihin mitään erityistä huomiota. Keskittymällä eri aisteihin tulemme tietoisiksi niiden vaikutuksesta elämäämme.

Saamme vuorokauden aikana suunnattoman määrän aistiärsykkeitä ympäristöstämme. Luonnossa kuuloärsykkeitä ovat mm. erilaiset lintujen äänet, tuulen suhina puissa, veden liplatus tai kosken kohina. Näköaisti huomaa värit, liikkeen, muodot jne. Tuntoaisti puolestaan reagoi viileään veteen, kuumaan aurinkoon, tuuleen, rosoisiin tai sileisiin kallioihin. Iho tunnistaa vaatteiden paineen tai kivun tunteen. Tasapainoaisti kertoo missä asennossa kehomme kullakin hetkellä on. Makuaisti varoittaa syötäväksi kelpaamattomasta ravinnosta. Hajuaisti auttaa tässä tehtävässä. Intuitio eli ns. kuudes aisti voi antaa vihjeitä lähestyvästä vaarasta.

Kaupunkiympäristössä aistiärsykkeiden määrä on moninkertainen. Luulemme, että olemme tottuneet ärsykkeisiin ja mielemme ei rekisteröi niitä. Ärsykkeiden runsaus väsyttää kuitenkin hermoja ja hajottaa mieltä. Jatkuva mainosten virta rasittaa silmiä. Liikenteen ja koneiden melu, ihmisten äänet sekä musiikki aiheuttaa kuuloaistin rasitusta. Hajuaisti väsyy kaupungin pakokaasuissa. Teollinen ruoka ja länsimaiset ruokailutottumukset eivät tue terveellistä ja luonnonmukaista makuaistin kehittämistä. Tuntoaistimme on turtunut keinokuiduista valmistettuihin vaatteisiin. Tasapainoaisti heikkenee vaihtelevan maaston ja luonnollisen liikunnan puutteessa.

Joogan avulla voimme harjoitella aistien hallintaa. Harjoittelemme tietoisesti sulkemaan aistimme tarpeettomilta ärsykkeiltä, jolloin mielemme on vapaa kääntymään sisään päin itsetutkiskeluun. Tätä kutsutaan pratyaharaksi. Pratyahara on joogan Kahdeksan portaan tien viides porras ja sitä pidetään siltana neljän ensimmäisen ja kolmen viimeisen välillä. Neljä ensimmäistä porrasta ovat ulkoisia harjoituksia (Yama, Niyama, Asanat, Pranayama) ja pratyaharasta alkavat sisäiset harjoitukset. Aistien ja mielen hallinta valmistelee keskittymistä (Dharana), joka on edellytyksenä meditaatiolle (Dhyana), josta voi edelleen seurata kontemplaation tila (Samadhi).

Joogaharjoituksessa palautamme siis harhailevat aistit ja aistien mukana harhailevan mielen sisään päin. Voit aloittaa kysymällä itseltäsi mikä aisteistasi on levottomin ja eniten mieltä hajottava. Kun se karkaa, käännä se lempeästi sisään päin rauhalliseen oloon. Tämä onnistuu oman hengityksen rytmiä seuraamalla. Kun mieli seuraa hengitystä, aistit tulevat pikku hiljaa mukana ja tyyntyvät. Jos ja kun mieli lähtee harhailemaan ja aistit vastaanottavat jonkin ulkoisen ärsykkeen, palauta mieli uudestaan hengitykseen. 

Sisäänpäin suuntautuneet eli introvertit henkilöt voivat myös harjoitella aistien kääntämistä enemmän ulospäin ja näin yhteyden pitämistä ulkomaailmaan, kun taas ulospäin suuntautuneet, ekstrovertit, hyötyvät harjoituksista, jossa aistit irrotetaan ulkomaailmasta. Tärkeintä olisi tutkia säännöllisen ja asteittaisen joogaharjoituksen myötä mikä on itsellemme sopiva sisäisen ja ulkoisen tasapainon tila ja mikä palvelee parhaiten kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.  

Mitä sitten hyödymme aistien hallinnasta?

Aistien hallinta auttaa mielen hiljentämisessä. Mielen hiljentämisen myötä voimme löytää sisäisen hiljaisuuden ja seesteisen tilan itsessämme. Onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunteet lisääntyvät. Emme ole aivan niin riippuvaisia ulkoisista tekijöistä. Tunne oman elämän hallinnasta voimistuu. Ihminen voimaantuu löytäessään sisältään rauhaa, hiljaisuutta ja valoa.